Taiteilijaelämää I (Enschede)

Alavilla mailla, hallan vaaraa vailla.

Saturday, October 01, 2005

Pitkästä aikaa

Hyvää huomenta kaikille. Siitä onkin kotvasen kun viimeksi on ollut aikaa tänne kirjoitella. Puolustuksekseni sanottakoon ettei ole kyllä yhtään ollut tarvetta, sillä kaikki jotka tämän blogin olemassaolosta tietävät ovat olleet viime viikkoina enemmän tai vielä enemmän yhteydessä tänne.

KIITOKSIA KAIKILLE SUKULAISILLE MAHTAVISTA SYNTYMÄPÄIVÄLAHJOISTA!!!

Olette mahtavia.

Suurin syy miksi tämä blogi jäi hetkiseksi heitteille on ollut duuni - sopimuksen kanssa oli ongelmia jotka ovat nyt ratkenneet. Asia on liian pitkä tässä puitavaksi eikä enää juuri huvita sitä pyöritellä, mutta nyt on vuoden sopimus kuukauden irtisanomisajalla. Palkka laski muutamilla senteillä, ja siitä ne suurimmat haloot syntyivätkin plus siitä että uhkasivat etteivät maksa tuon kahden viikon palkkaa jos en heti allekirjoita. Jouduin heitä näpäyttämään sanomalla että mitäs mä sitten töissä teen jos ei kerran palkkaakaan tipu ja vietin perjantain loikomalla sängyssä. Maanantaina (hyvin huonosti nukutun viikonlopun jälkeen) meni sitten töihin ja siellä sitten tarjottiin heti sopimusta ja rahatkin tuli heti tilille.

Edellinen kappale on täysin oma käsitykseni asiasta eikä välttämättä totuus. Sanottakoon siksi että jos joku tuon lukee ja ottaa herneen nasaalionteloon. Hei työpaikan väki!

Joulusta. Olemme mitä ilmeisimmin tulossa autoitse/lautoitse Johannan ja Willemin mukana siinä aattoa edeltävänä torstaina/perjantaina, riippuen miten lauttoja saa varattua ja miten töistä saa vapaata. Tullaan varmaankin sitten Annemiekin kanssa lentäen tänne takaisin uudenvuoden jälkeen mikäli minulle niin paljon vapaita siunaantuisi. Ilmoittelen tarkemmin kun asia selkenee, mutta sitä Annemiek jo innolla odottelee...kuin myös minäkin tietty.

Kämppää pitäisi tänää hieman jaksaa rempata pitkästä aikaa. Maalataan tämän työhuoneen seinät ja haetaan verhotankoja. Tarkoitus tuohon yhdelle seinälle Willemin kanssa tehdä baaritiski ja reikä seinään josta näkee olohuoneeseen. Sellainen jenkkityylinen tarjoiluluukku. En tiedä mitä siitä tulee, mutta kun tuossa seinässä on enne ovi ollut niin sen reiän tekeminen on helppoa. Tikkataulu jo seinällä onkin.

Verhot saapuivat. Kiitos Äiti. Värit on upeat ja sopii kämppään mahtavasti. Tarvitsee joku päivä käydä taas poraa lainaamassa jotta saa verhot paikoilleen.

Jaahas. Tarvitsee varmaa keitellä kahvia. Sain syntymäpäivälahjaksi Annemiekilta uuden kahvinkeittimen. Nyt ei enää olohuoneesta pysty kertomaan koska kahvi on valmista kun se ei pidä samanlaista meteliä kuin se vanha, jota varten välillä teki mieli kutsua manaaja paikalle. Suklaata ja salmiakkia, ruisleipää ja lenkkiä sekä koskenkorvaa on nyt vuoden tarpeiksi - kiitokset niistä kaikille asianosaisille.

Näin viime yönä unta Annemiekista. Mitä unen tuhlausta! Siinähän se nukkui vieressä...

0 Comments:

Post a Comment

<< Home